Joskus kortisolin tuotanto on liiallista (tai liian vähäistä) elimellisestä syystä, eli esimerkiksi lisämunuaiskuoren kasvain voi tuottaa liikaa (tai liian vähän) kortisolia. Nämä tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia eikä niitä todellakaan pyritä sulkemaan pois kaikilta uupuneilta, vaan pitää olla muitakin spesifisiä oireita. Cushingin oireyhtymä on hyvin harvinainen ja johtuu tavallisimmin aivolisäkkeen rauhaskasvaimesta, joka piiskaa lisämunuaiskuorta tuottamaan ylimäärin kortisolia. Cushingin oireyhtymään viittaavia oireita ovat muun muassa hankala verenpaineen nousu, karvoituksen lisääntyminen, ja rasvakudoksen kertyminen tiettyihin paikkoihin. Veri- tai virtsakoetta on käytetty yleensä tämän selvittämiseen. Sylkinäyte on uudehko, mutta ilmeisen täsmällinen tapa selvittää ihmisen kortisolin tuotantoa ja sen vuorokaudenajan vaihtelua.
Kortisolipitoisuus on korkeimmillaan aamulla ja matalimmillaan yöllä. Iltayön näyte voi toimia seulontatutkimuksena epäiltäessä hyperkortisolismia. Stressaantuneilla on todennäköisesti lievästi koholla oleva kortisolin taso jatkuvasti stressin takia, ja siihen tulee puuttua silloin ensisijaisesti stressinhallinnan keinoin. Toisaalta myös kipu nostaa kortisolitasoa. Monet uupuneet ovat stressaantuneita, mutta myös väsähtäneitä, ja stressihormonien tuotanto voi olla tilapäisesti vähentynyttä. Stressimittarina kortisoli on melko epäspesifinen ja siinä on runsaasti virhelähteitä.