Avainsana: palautuminen

Ylikuormittuminen syntyy kun mielen ja kehon kuormitus ja palautuminen ovat pitkään epätasapainossa; palautuminen on riittämätöntä kuormittumiseen nähden, usein käytetään myös termiä alipalautuminen.

Tässä tekstissä opit tunnistamaan pitkittyneen stressin oireita. Lukemalla koko postaussarjan opit ennaltaehkäisemään ylikuormittumista, väsymistä ja uupumista.

Ylikuormittuminen näkyy usein univaikeuksina ja poikkeuksellisena väsymyksenä sekä mielen että kehon tasolla. Olo voi olla ärtynyt ja keskittyminen vaikeutuu. Liikunta ei ehkä tunnu hyvältä, sykkeet kohoaa pilviin tai eivät nouse juuri lainkaan. Vastustuskyky voi olla heikentynyt. Pitkäaikainen ylikuormitus voi aiheuttaa uupumista tai jopa masennusta.

Kuormituksen säätelyssä on pohjimmiltaan kyse autonomisen hermoston toiminnasta ja vireystilan säätelystä. Päivän aikana teemme ja kohtaamme asioita, jolloin hermoston sympaattinen osa aktivoituu, vireystila nousee ja fysiologinen stressireaktio käynnistyy; puhutaan myös taistele-pakene-tilasta. Stressireaktiota tarvitaan saadaksemme asioita aikaan, toimiaksemme tehokkaasti ja innostuaksemme. Ihannetilanteessa toiminnan ollessa ohi vireystila laskee ja palaamme levon ja sulattelun tilaan hermoston parasympaattisen osan aktivoituessa.

Stressireaktio on tarkoitettu väliaikaiseksi ja haitalliseksi se muuttuu pitkittyessään. Mikäli ollaan pitkään selviytymistilassa ajaudutaan ylivireyteen ja alkaa ilmetä erilaisia merkkejä mielen, kehon ja vuorovaikutuksen tasolla. Nopeatempoinen elämä, kiire, muutokset ja erilaiset kuormitustekijät pitävät vireystilaa koholla ja saattavat pitkittää stressireaktiota. Lisähaasteita asettaa älypuhelinten tuoma jatkuva saatavilla olo sekä tämä nykyinen maailma, joka on auki vuorokauden ympäri.

Ylikuormittumisen välttämiseksi onkin keskeistä oppia tunnistamaan, milloin stressi ylittää oman palautumiskyvyn ja tarjota tukikeinoja omalle palautumiselle.

Tunnista pitkittyneen stressin oireet

Missä tahansa muutoksessa avainsana on tietoisuus: tässä tapauksessa tietoisuus auttaa tunnistamaan omaa kuormittumista ja stressin merkkejä.

Tietoisuus vaatii itsensä kuuntelemista ja pysähtymistä oman toiminnan äärelle. Stressin merkit voivat olla moninaisia ja aina yksilöllisiä, ja siksi onkin keskeistä oppia tunnistamaan pitkittyneen stressin ja riittämättömän palautumisen merkkejä omassa mielessä ja kehossa.

Tunnetasolla tyypillisiä merkkejä stressin pitkittymisestä on ajatuskehät, joista on vaikea irrottautua, esim. “kamala kiire”, “tämä pitää tehdä nyt”, “en millään ehdi”. Muita merkkejä on keskittymiskyvyn heikkeneminen ja päätöksenteon vaikeutuminen. Asioita alkaa unohtua. Olo voi olla ärtynyt, ahdistunut, kärsimätön, huolestunut. Voi esiintyä itkuherkkyyttä tai kiinnostuksen hiipumista.

Fyysisinä oireina stressin pitkittyminen tulee usein esiin univaikeuksina näkyen mm. vaikeutena nukahtaa, heräämisenä aamuyön tunteina tai pinnallisena unenlaatuna. Lihakset voivat tuntua kireiltä ja jännittyneiltä, erityisesti niska-hartiaseudulla. Hengitys on tiheää ja pinnallista tai on vaikea hengittää syvään. Muita fyysisiä oireita ovat mm.

• kohonneet sydämen syke ja verenpaine,
• vastustuskyvyn heikkeneminen, toistuvat flunssat,
• väsymys,
• päänsäryt
• huimaus,
• erilaiset kivut tai jo olemassa olevan kivun voimistuminen
• ruoansulatuksen ongelmat,
• seksuaalinen haluttomuus,
• hormonien epätasapaino.

Stressin pitkittyminen näkyy myös käytöksessä ja vuorovaikutuksessa; saattaa olla erilaisia ristiriitoja ja huolia työssä, ihmissuhteissa tai taloudellisessa selviytymisessä. Muita merkkejä voi olla pakkotahtisuus, vetäytyminen sosiaalisesta elämästä, mukavien harrastusten poisjääminen. Usein voi olla vaikeaa pysähtyä ja rentoutua.

Haasteita stressin merkkien tunnistamisessa

Työssäni valmentajana ja fysioterapeuttina olen huomannut, että alipalautuminen kehittyy usein hitaasti ja monen voi olla vaikea tunnistaa pitkittyneen stressin merkkejä.

Haasteita aiheuttaa myös se, että merkkien tunnistaminen vaatii usein hidastamista ja itsen äärelle pysähtymistä. Hidastaminen ja pysähtyminen tuntuu usein vaikealta silloin kun kierrokset ovat koholla. Välttämättä ei ole itselle sopivia keinoja hermoston rauhoittamiseksi ja kierrosten laskemiseksi.

Kolmas haaste on tunnistaa, mikä stressiä aiheuttaa ja miten arvioida kokonaiskuormitusta. Stressi jaetaan usein hyvään ja pahaan stressiin. On kuitenkin hyvä huomioida, että kehossa kaikki stressi tuntuu samalla tavalla;

stressireaktio on samanlainen, on stressiä laukaiseva tekijä sitten innostuminen, liiallinen kuormitus tai äkillinen muutos.

Onko sinun helppo tunnistaa ylivireyttä ja stressin oireita?

Mirkka Tikkanen

kirjoitus on julkaistu aiemmin osoitteessa

Estä ylikuormittuminen ajoissa — Mirkka Tikkanen