Avainsana: unettomuus

Julkaistu

Uupunut ja uneton

”Heitä minulle pelastusrengas 
Muuten hukun tän elon kylmiin aaltoihin 
Anna käsi ja vedä minut laivaan 
Ja pistä kuivumaan, lämpöön rakkauden.” 

J. Karjalaisen Pelastusrengas-kappaleen kaltaista pelastajaa ja pelastusrengasta kaipasin  unettomuuden synkimpinä hetkinä. Tuntui, kuin mustekalan lonkerot olisivat vetäneet kohti meren  pohjaa, ja taistelin vastaan. Pieni hetki unta oli kuin henkäys happea hukkuvalle. 

Koin työuupumuksen ja sairastuin krooniseen unettomuuteen syksyllä 2016. Olin sairastuessani  41-vuotias, perheellinen ja työskentelin hoitoalalla. Luonteeltani olen tunnollinen suorittaja, kiltti,  herkkä ja taipuvainen tavoittelemaan täydellisyyttä. Elämäni oli hyvin suorituskeskeistä, niin töissä  kuin vapaa-ajallakin. Työnkuva oli paisunut vuosi vuodelta, ja vaatimukset lisääntyneet. Pienellä  henkilöstömäärällä yritettiin saada yhä enemmän tuloksia aikaan, ja seurauksena oli jatkuva  riittämättömyyden tunne. 

Olin sairauslomalla ensin neljä kuukautta, ja myöhemmin vielä kahdeksan kuukautta. Kokeilin  unettomuuteen paljon erilaisia hoitokeinoja, kuten akupunktioita, vyöhyketerapiaa, homeopatiaa,  kahdeksaa eri lääkettä, nettiterapiaa, psykoterapiaa, Kiila-kuntoutusta, joogaa ja TRE-stressinpurkumenetelmää. Myös puolison ja läheisten tuki on ollut todella merkittävää paranemisen kannalta. Työtäni kevennettiin ja pääsin työskentelemään pieneen ja rauhalliseen yksikköön 50 % työajalla. 

Toipuminen on ollut pitkä ja aaltoileva prosessi, jonka aikana olen oppinut paljon itsetuntemusta,  itsemyötätuntoa, kiitollisuutta, rajojen asettamista, sekä elämään omien arvojeni mukaan. Sairaus on  pakottanut muuttamaan elämäntapoja, ja sen myötä on avautunut uusia mahdollisuuksia  toteuttaa itseään. Olen opiskellut mm. kokemustoimijaksi, ja käyn kertomassa tarinaani muille  ihmisille. 

Ajattelin pitkään, että unettomuudesta on päästävä nopeasti eroon, ja haluan jatkaa arkeani kuten  ennenkin. Olen hiljalleen alkanut hyväksyä herkkäunisuuden kuuluvan elämääni, ja matka jatkuu  seuralaisesta huolimatta. Se rajoittaa tekemisiäni, mutta mahdollistaa kuitenkin hyvän ja  onnellisen elämän. Olen alkanut luottaa kykyihini ja siihen, että elämä kantaa. Asioilla on tapana  järjestyä. Sairaus mahdollistaa ihmisenä kasvamisen. Elämän haastavin ajanjakso voi olla myös  elämän paras ja opettavaisin.  

Kirjoittanut: Kirsi Keränen

Julkaistu

5. Millä tavoin ja miksi uniongelmia ilmenee, ja millaisin keinon niihin voi saada apua? Millaisin tavoin voi kotikonstein parantaa unenlaatua?

Unettomuus on tavallinen uupumiseen ja masennukseen liittyvä ongelma. Velvollisuudet, tekemättömät työt, ratkaisemattomat asiat, huoli ja ahdistuneisuus yleensä vain pahentavat uniongelmia. Joskus ahdistuneisuus voi oireilla pelkästään uniongelmin, sillä ahdistuneisuus voi pysyä piilossa päivän kiireissä. Tavallista on sekä nukahtamisvaikeus että aamuyön heräily.

Jos ihminen saa liian vähän unta pidemmän ajan kuluessa, se alkaa näkyä päiväväsymyksenä ja -uupumuksena. Pitkittyessään uniongelmilla on taipumus pahentua. Uneton alkaa jo pelätä ja jännittää seuraavaa yötä, miten se mahtaakaan sujua, saanko nytkään nukutuksi, jne. Syynä on sympaattinen hermosto ja ihmisen ”liskoaivojen” rakenteet, jotka ovat ihmisen lajinkehityksen vanhimpia osia, ja sen aikana varmistaneet taisteluun ja pakoon ryntäämisen kyvyn vihollisen uhatessa, mutta joita ei enää sellaisenaan tarvittaisi. Niiden rauhoittaminen olisi tarpeen, muttei se aina onnistu päättäväisyyden tai pakottamisen kautta. Asian syvällisempi ymmärtäminen, työstäminen toisen ihmisen, jopa ammattilaisen, kanssa ja itsemyötätunto sen sijaan saattavat auttaa. 

Hyviä keinoja helpottaa unettomuutta on noudattaa säännöllistä elämän rytmiä, myös viikonloppuisin ja lomilla, mennä sänkyyn vain riittävän väsyneenä, välttää päiväunia, ulkoilla riittävästi, syödä monipuolisesti ja tarpeeksi -muttei liikaa- myös illalla, pyrkiä säännölliseen, enintään kohtuulliseen työtuntien ja muun suorittamisen määrään vuorokaudessa. Liiat ylityötunnit syövät tutkimusten mukaan vapaa-ajasta elvyttäviä asioita, ja uupumuksella on silloin taipumus vain pahentua. Kaikki rentoutumista ja rauhoittumista edistävät asiat, jotka voivat yksilöllisesti vaihdella, esim. liikunta, ulkoilu, sauna, seksi, läheisten tai lemmikkien seura, kirjan lukeminen tai elokuvien katselu, parantavat yleensä nukkumista.

Ns. unihygienia-asiat tulee saattaa kuntoon. Muun muassa valon, melun ja muun häiritsevän toiminnan määrä pitäisi minimoida tarvittaessa korvatulpin ja silmälapuin, joku voi hyötyä viileinä pysyvistä lakanamateriaaleista, untuvapeitosta ja -tyynyistä, joku painopeitosta. Makuuhuoneen tuuletus ennen nukkumaanmenoa ja viileänä pitäminen hyödyttää monia. Vaihdevuosi-ikäiset naiset voivat hyötyä hormonikorvaushoidosta, jollekin tuo avun melatoniini tai pieni annos masennuksen ja/tai ahdistuneisuuden hoitoon käytettäviä lääkkeitä. Ns. rauhoittavia lääkkeitä ja alkoholia ei suositella ainakaan pitkäaikaiseen käyttöön niiden riippuvuutta ja dementiaa aiheuttavien ominaisuuksien takia. Kahvi ja tee saattaa piristää liikaa, ja niitä pitää sen takia välttää iltaisin, kuten myös liiallista muuta juomista, jotta rakon täyttyminen ei herätä yöllä.