Tietoa uupumuksesta

Toipuminen ja hoito

Kun työuupumus on tunnistettu terveydenhuollossa, on uupuneella suuremmat mahdollisuudet toipua ylipäätään ja toipua nopeammin kuin jos tilanne on ilmeinen vain uupuneelle itselleen, perheelle, läheisille ja/tai esimiehelle.

Hyvin usein uupuneelle on hyötyä keskustelusta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, joka auttaa hahmottamaan tilannetta ja ulospääsyä siitä eri keinoin. Työterveyshuolto on oikea paikka näille keskusteluille, ja silloin voi hakeutua työterveyshoitajan, – lääkärin tai työterveyspsykologin vastaanotolle. Työterveyslääkäri on oikea osoite heti silloin, kun työuupumus on vaikea-asteista, runsaasti sairausoireita ja vajaakuntoisuutta aiheuttavaa.

Aika ajoin saa sairausoire hakeutumaan päivystykseen ja silloin selvitetään ja hoidetaan akuutti asia. Jos sen taustalla on työkuormitusta, on syytä hakeutua perusterveydenhuollon selvitysten jälkeen myös työterveyshuoltoon.

Joskus ja vain melko lievissä tilanteessa riittävät yksinomaan työpaikan toimenpiteet, mutta aina niitä tarvitaan muiden toimenpiteiden lisäksi. Työntekijän ja esimiehen väliset keskustelut johtaessaan työmäärän ja -kuormituksen olennaiseen vähenemiseen siten, että uupuneelle jää aikaa ja voimia korjaavien elämäntapojen toteuttamiseen, kuten vapaa-ajalla lepäämiseen, perhe-elämään, liikuntaan ja ystävien tapaamiseen, voi tilanne alkaa helpottaa yksinomaan työpaikan toimenpitein. Mikäli esim. työkuva on epäselvä ja luvattuun nähden liian laaja (aiheuttaen kuormitusoireita), on tarpeellista viimeistään silloin pyytää kirjallinen työnkuvaus, jota noudatetaan ja johon työnantaja sekä työntekijä sitoutuvat allekirjoituksin. Muuta työtä kuin sen sisällössä kuvattua ei silloin edellytetä.

Mikäli työnantaja ei kykene/ole halukas muutoksiin ja tilanne jatkuu hankalana, voivat työntekijät pyytää työterveyshuollolta työkuormituksen arviointia, joka on työterveyshuollon velvollisuus ja Kelan korvaamaa lakisääteistä ennalta ehkäisevää toimintaa. Tässä kohtaa olisi monella työpaikalla toiminnan tarkistamisen paikka. Työterveyshuolto suuntaa toimintaansa sairaustapausten ja ns. hiljaisten signaalien perusteella, ja mikäli mitään ei kuulu työpaikalta, voivat tarpeelliset ennalta ehkäisevät toimenpiteetkin jäädä tekemättä.

Joskus voidaan tarvita myös oman työpaikan, etujärjestön tai liiton työsuojeluorganisaation tukea ja harvoin pyydetään työsuojelutarkastusta, mikä olisi myös mahdollinen. Jos huolellisten selvitysten jälkeen viranomaisilla herää epäily työsuojelurikoksesta, voi työsuojeluviranomainen tehdä tutkintapyynnön poliisille, ja tämä saattaa johtaa äärimmäisessä tilanteessa syytteeseen työsuojelurikoksesta.

Mikäli kuormitusta taas aiheuttaa elämänvaiheen tai -tavan synnyttämä kokonaiskuormitus, on sitä syytä pysähtyä pohtimaan ja pyrkiä saamaan siihen ulkopuolista apua. Puhutaan ruuhkavuosista, jotka kuormittavat vaihtelevasti meitä kaikkia. Jos perheessä on esim. samaan aikaan monta pientä lasta ja/tai iso-/ vanhempien/perheenjäsenten vakavaa sairastelua ja tuen tarvetta, on koko perheen kuormitus suurta. Työn tulisi silloin kyetä joustamaan, mutta mikäli ei, vaan silläkin taholla kuormitus pysyy suurena, on riski uupua suuri. Esimies on avainasemassa tämän ymmärtämiseksi.

Joskus voi esim. päihde- tai lääkekäyttö riistäytyä käsistä ja synnyttää niin suurta kuormitusta, että tavallinenkin työ voi tuntua ylivoimaiselta. Vain henkilö itse voi silloin tehdä tarvittavat toimenpiteet, mutta tukea saa terveydenhuollosta tai A-klinikalta.

Liian kuormittavissa perhetilanteissa on parasta hakea apua oman kunnan sote-keskuksesta, josta saa tarvittaessa tukea sairaan lapsen sairaanhoidossa, hoivassa sekä kuntoutuksessa. Sosiaalityön puolelta voidaan järjestää kotiapua ylikuormittuneeseen perheeseen. Samoin on vanhusten hoivan laita, kunta on velvollinen järjestämään apua tarvittaessa kotiin palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Jokaisella 75 vuotta täyttäneellä on lakisääteinen oikeus palvelutarpeen arviointiin. Siinä selvitetään ikäihmisen tarpeet esim. kotihoitoon, asumispalveluihin ja asunnon muutostöihin.

Aika usein tarvitaan sairauslomaa, josta Kela korvaa sairauspäivärahana työnantajalle tai yrittäjälle omavastuuajan 9+1 pv jälkeen (työkyvyttömyyden jatkuessa) enintään 300 arkipäivää.

Lyhyt 1–2 viikon sairausloma on tavallinen aloitus, mutta riittää harvoin vakavamman työuupumuksen yhteydessä, johon on jo tullut mukaan masennus tai muu psykiatrinen tai somaattinen sairaus. Toipuminen vakavasta masennuksesta voi kestää kuukausia. Ideana on kontrollikäynnein varmistaa, että suunta on oikea ja mahdolliset hoito-ohjeet ja -toimenpiteet (mahd. lääkehoito ja terapia, rentoutus- ja tietoisuusharjoitukset jne.) tukevat toipumista. Lisäksi voidaan turvata kontakti terveydenhuoltoon ja lisätä moniammatillisen tiimin käyttöä tarpeen mukaan.

Monet kaipaavat jo pitempiä keskusteluja parin viikon sairausloman ja levon jälkeen ja työterveyspsykologin kontakti tuntuu hyvältä. 3–5 käyntiä psykologilla saman asian takia vuodessa on tavallinen käytäntö työterveyshuollossa, mutta se on riittämätön, mikäli käy ilmi, että henkilöllä on esim. traumaattista taustaa ja koettuna esim. työtilanteissa pintaan nousevia vaikeita elämäntapahtumia. Joskus riittää lyhytpsykoterapiajakso esim. 10–15 käyntiä samalla terapeutilla, ja joissakin työterveyshuoltosopimuksissa tämä on työnantajan korvaamaa toimintaa. Joskus voi työantajan vakuutusyhtiö korvata lyhytterapiakäyntejä.

Oman työnantajan korvauskäytännöt täytyy tarkistaa työantajalta/sopimuksista, sillä ne vaihtelevat paljon työpaikkojen tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Työterveyshuoltosopimus päivitetään vuosittain, vaikka toimintasuunnitelmat tehdään usein 3–5 vuoden aikajänteelle, ja työntekijöiden oman edun mukaista on pyrkiä vaikuttamaan näihin sisältöihin. Työpaikoilla, joissa on hyvällä tasolla olevaa yhteistoimintaa, kuuluu työntekijäin ääni selvemmin.

Monet käyvät psykoterapiassa myös omakustanteisesti, mutta käynnit jatkuessaan pitempään tulevat kalliiksi, yksi käynti 45min voi maksaa noin 70–110 euroa. Yksikin käynti voi toisaalta ohjata eteenpäin hoito- ja kuntoutusjärjestelmässä.

Työhönpaluu ja kuntoutus

Työterveyslääkärin säännölliset käynnit ovat tarpeen erityisesti sairausloman pituuden määrittämiseksi. Samalla voidaan pyrkiä järjestämään työterveysneuvottelu, jossa yhdessä työterveyshuollon, työntekijän ja esimiehen kanssa käydään läpi tilanteeseen johtaneet asiat ja tilanteesta ulospääsy.

Jos voidaan saada aikaan sopimuksin kaikkia osapuolia tyydyttävä tilanne ja työntekijän vointi sallii, hän voi palata sairausloman jälkeen omaan entiseen työhönsä. Vähintään pienet muutokset (työmäärään ja mahd. työolosuhteisiin) ovat tarpeellisia aina. Jos mitään ei tehdä, palaa tilanne luultavasti ennalleen melko pian ja uupumus uusii.

Joskus tarvitaan isompia työn muutoksia, kuten toiset työtehtävät/uusi työpiste määräajaksi/osittain, työajan joustot, lisäopinnot, apuhenkilö, -laite jne. Joskus harvoin ei työhönpaluu entiseen työpaikkaan onnistu lainkaan, ja silloin tarvitaan uudelleenkoulutusta ja työpaikan vaihtoa.

Mikäli työkyvyttömyys jatkuu, mutta työntekijä haluaisi jo palata osa-aikaisesti entiseen työhönsä, voidaan käyttää Kelan osasairauspäivärahaa (enimmäisaika 120 arkipäivää) tukemaan työhönpaluuta.

Jos työolosuhteisiin toteutetaan isoja muutoksia ja tarvitaan työeläkeyhtiön tukea, joka myönnetään, voidaan silloin käyttää työkokeilua tukemaan työhönpaluuta. Sitä haetaan työnantajan omasta työeläkeyhtiöstä. Joskus harvoin tarvitaan uudelleenkoulutusta, jota voidaan niin ikään hakea omasta työeläkeyhtiöstä.

Joskus ihmiset tekevät omia ratkaisujaan ja lähtevät opiskelemaan esim. aikuisopintotuen avulla uutta uraa tai siirtyvät esim. yrittäjäksi starttirahan turvin.

Kelan työkokeilu on tarkoitettu lähinnä nuorille, työelämään kiinnittymättömille, sairaille ja vajaakuntoisille ja te-toimiston työkokeilu on tarkoitettu työttömille henkilöille.

Osana psykiatristen sairauksien kuntoutusta on Suomessa kehitetty tutkimustietoon perustuen Kelan osittain korvaama kuntoutuspsykoterapia. Sitä voidaan myöntää 1–3 vuotta 16–67-vuotiaille työ- ja opiskelukyvyn tukemiseksi.

Korvaus kattaa käyntihinnasta noin 60 %. Itse maksettavaksi jäävän osuuden suuruus riippuu terapeutin palkkiosta, joka taas määräytyy esim. terapeutin koulutuksen ja kokemuksen mukaan. Kela vahvistaa vuosittain enimmäiskorvauksen määrän, joka on yksilöterapiassa (v. 2021) 57,60 euroa. Käyntejä on yleensä kerran viikossa.

Kelan kuntoutuspsykoterapian peruskriteerinä on psykiatrinen sairaus, joka uhkaa työkykyä. Tavoitteena on puolestaan edistää työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Kelan kuntoutuspsykoterapiaprosessin alkuun saamiseksi edellytetään oma hakemus ja psykiatrin laatima B-lausunto. Osana psykiatrista sairaanhoitoa tämä tapahtuu luontevasti, kun psykiatri on osa hoitotiimiä, mutta työterveyshuollossa joudutaan työntekijä lähettämään psykiatrille ensimmäisen vuoden lausuntoa varten. Samalla yleensä pyydetään tarkistamaan diagnoosia ja ottamaan kantaa hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan, mahdollisen sairausloman pituuteen jne. Psykiatrin osallistuminen hoitoon on usein tarpeen ja vähintään hyödyllistä, vaikka se aiheuttaakin lisäkuluja. Terapian tarpeen jatkuessa voi toisen ja kolmannen vuoden terapialausunnon laatia työterveyslääkäri tai muu potilaan tilanteen ja työolot hyvin tunteva lääkäri.

Kela voi myöntää hakemuksesta myös kurssimuotoista kuntoutusta työuupuneelle, jolla on myös masennusoireita. Esim. Silmu- kurssi on tarkoitettu lievästi tai keskivaikeasti työuupuneille ja masentuneille henkilöille. Kuntoutuksen toteutustavasta löytyy ajankohtaista tietoa Kelan nettisivuilta kuntoutus- osiosta.

Helsingissä 10.8.2021
Maarit Lindström
LL, tth erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri (Kela), työterveyslääkäri (Aava), erä- ja luonto-opas, Kivitasku- hiking.

Tietoa uupumuksesta

Hyödyllisiä linkkejä

Haastattelut

Hyödyllisiä sivustoja

Suositeltavia kirjoja

Toipumisen ja työhönpaluun tukikeinot

Toipuminen ja hoito

Työhönpaluu ja kuntoutus