Joskus työuupumuksen taustalla on selvemmin persoonallisuustekijät ja henkilöhistoria, ja joku toinen voi selviytyä samasta työkuormasta (tai tehdä vain välttämättömät tehtävät) ilman uupumista. Tunnolliset ylipäänsä uupuvat herkemmin. Tunnollisuuspiirteiden ja niin sanotun vaativuuden tunnistaminen itsessään voi olla käänteen tekevä asia muutosprosessissa, jonka aikana itseen voi oppia suhtautumaan armeliaammin, ja työtä voi oppia tekemään rennommin. Näitäkin asioita voidaan käsitellä työterveyspsykologin käynneillä.
Kelan kuntoutuspsykoterapian kriteerinä on se, että asianmukaisesti todettu, usein pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, uhkaa työ- tai opiskelukykyä. Terapiaa voidaan myöntää työkyvyn tukemiseksi etenkin silloin, jos tilanne jatkuu hankalana, eivätkä työterveyshuollon omat keinot riitä. Joskus uupumisen taustalta paljastuu vaikeita mielenterveysongelmia, kuten vakava masennus, ahdistuneisuus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja silloin 3-vuotinen terapiakokonaisuus on välttämätön.
Tavallinen polku terapiaan kulkee työterveys- tai terveyskeskuslääkärin kautta psykiatrille joko työterveyshuollon konsultaationa tai erikoissairaanhoidon psykiatrisen poliklinikan konsultaation kautta. Psykiatrin lausunto laaditaan Kelalle. Terapiaa tulee edeltää kolme kuukautta kestänyt sairauden hoitovaihe (alku lasketaan siitä, kun mielenterveyden häiriö on todettu) sisältäen vähintään kaksi käyntiä psykiatrilla, ja mielellään muutakin terapeuttista tai tiedollista tukea, ja lääkehoidon ja muiden hoitomahdollisuuksien arviointia. Ensimmäinen käynti voi siis olla esimerkiksi työterveyslääkärillä. Kelan korvaama terapia ei ole varsinaisesti hoitoa, vaan kuntoutusta, nimikin on
kuntoutuspsykoterapia.